EU:n perussopimukset ja agenda

Tähän artikkeliin on koottu muutamia Euroopan unionin toimielinten julkilausumia sekä otteita Lissabonin sopimuksesta. Näitä tarkastellessa voimme havaita Euroopan unionin olevan väriä vaihtava kameleontti, jonka julkisuuskuva talousyhteisöstä on ollut alun perinkin vain askel kohti federalismia.

Euroopan komissio ilmoittaa EU:n sopimusten päämäärän seuraavasti:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja aiempien perussopimusten ensisijainen tavoite on toteuttaa Euroopan valtioiden vaiheittainen yhdentyminen ja luoda sisämarkkinat neljän liikkumisvapauden (tavarat, henkilöt, pääomat ja palvelut) pohjalta ja talouspolitiikan vaiheittaisen yhdentymisen kautta.

Tätä varten jäsenvaltiot luovuttavat unionille osan suvereniteetistaan ja antavat sen toimielimille valtuudet antaa säädöksiä (asetuksia, direktiivejä, päätöksiä), jotka ovat kansalliseen oikeuteen nähden ensisijaisia.

Johdettu oikeus on kolmas tärkeä unionin oikeuden lähde perussopimusten (primaarioikeuden) ja kansainvälisten sopimusten ohella. -Euroopan komissio [1]

EU:ta edeltäneiden yhteisöjen perustamissopimukset olivat alkujaan jo kansallisen määräämisoikeuden korvaavaa poliittista nihilismiä:

Toisin kuin tavanomaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, ETY:n perustamissopimuksella on perustettu oma oikeusjärjestys, joka on sisällytetty jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiin ja jota jäsenvaltioiden tuomioistuinten on sovellettava. Perustamalla rajoittamattomaksi ajaksi yhteisön, jolla on omat toimielimet, oikeushenkilöllisyys, oikeuskelpoisuus, kelpoisuus edustaa itseään kansainvälisissä yhteyksissä ja todellista toimivaltaa, joka perustuu jäsenvaltioiden toimivallan rajoittamiseen tai siirtämiseen yhteisölle, jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan ja luoneet säännöstön, jota sovelletaan niiden kansalaisiin sekä jäsenvaltioihin itseensä. (C-26/62 Van Gend en Loos Kok. 1963, 1)

EU:n oikeusjärjestys jaetaan primääriseen ja sekundääriseen oikeuteen. Hierarkiasuhteessa primäärinen oikeus (EU) perustaa tulkinnan ja pätevyyden sekundääriselle (jäsenvaltio) oikeudelle. Jos tulkinnat ovat ristiriidassa, sekundäärinen oikeus on pätemätön. EU:n sopimuksissa ja julkilausumissa puhutaan paljon demokraattisuuden lisäämisestä, kuten Lissabonin sopimuksen esittelyssä:

EU:n toiminnan demokraattisuuden ja tehokkuuden lisääminen ja EU:n yhteisen äänen vahvistaminen. [2]

Satis eloquentiae, sapientiae parum, itse sopimus koroittaa EU:n suvereeniutta yli kansallisen lainsäädännön, erityisesti Eurooppa-Neuvoston asemaa hierarkian huipulla. Kuten tiedämme, komission ja neuvoston jäseniä ei valita vaaleilla, emmekä voi puhua missään nimessä demokraattisesta yhteiskuntajärjestyksestä.

Lissabonin sopimus [3] 2007/ C306/ 01:

Unionin tavoitteet ja toimintatavat

Artikla 1:

.. jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Unioni pyrkii tavoitteisiinsa asianmukaisin keinoin unionille perussopimuksissa annetun toimivallan mukaisesti.

Artikla 2:

Unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia.

Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

Artikla 3b:

Unionin toimivalta määräytyy annetun toimivallan periaatteen mukaisesti. Unioni käyttää toimivaltaansa toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

.. Annetun toimivallan periaatteen mukaisesti unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille.

.. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla taikka alueellisella tai paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Artikla 61b

Kansalliset parlamentit valvovat, että luvun 4 ja 5 mukaisesti tehdyissä säädösehdotuksissa ja -aloitteissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

Artikla 9a

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.

Artikla 188b

Perustamalla 23–27 artiklan mukaisesti tulliliiton unioni edistää yhteisen edun mukaisesti maailmankaupan sopusointuista kehitystä, kansainvälistä kauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien rajoitusten asteittaista poistamista sekä tulli- ja muiden esteiden purkamista.

Artikla 10a

Unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan .. kannustaa kaikkien maiden yhdentymistä maailmantalouteen, muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä .. edistää kansainvälistä järjestelmää, joka perustuu entistä tiiviimpään monenväliseen yhteistyöhön, ja maailmanlaajuista hyvää hallintotapaa

Artikla 11

Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen.

Artikla 2a

Kun perussopimuksissa annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten täytäntöön panemiseksi.

Artikla 2b

Jäsenvaltiot sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Tätä varten neuvosto hyväksyy toimenpiteitä, erityisesti näiden politiikkojen laajat suuntaviivat.

Artikla 176d

Unionin oikeuden tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mikä on keskeistä unionin moitteettoman toiminnan kannalta, pidetään yhteistä etua koskevana asiana.

Unioni voi tukea jäsenvaltioiden ponnisteluja parantaa hallinnollista valmiuttaan panna unionin oikeus täytäntöön. Tähän toimintaa voi erityisesti kuulua tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottaminen sekä koulutusohjelmien tukeminen. Jäsenvaltio ei ole velvollinen ottamaan vastaan tällaista tukea. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla tätä varten tarvittavista toimenpiteistä, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuutta panna unionin oikeus täytäntöön eikä komission oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä artikla ei myöskään rajoita perussopimusten muiden sellaisten määräysten soveltamista, jotka koskevat hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja unionin välillä

Eurooppa-neuvoston ja komission suvereeniteetti

Artikla 7 korvataan 2 kohdassa ilmaisu

”valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksimielisesti” ilmaisulla ”Eurooppa-neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti..

Artikla 9b

Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet.

Artikla 9d

Komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton.

Artikla 10b

Eurooppa-neuvosto määrittää unionin strategiset edut ja tavoitteet 10 a artiklassa lueteltujen periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta. Eurooppa-neuvoston päätökset pannaan täytäntöön perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

Artikla 14

Kun kansainvälinen tilanne edellyttää unionin operatiivista toimintaa, neuvosto tekee tarvittavat päätökset.

Artikla 61a

Eurooppa-neuvosto määrittelee lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

Artikla 188n

Neuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, vahvistaa neuvotteluohjeet, antaa luvan sopimusten allekirjoittamiseen ja tekee sopimukset.

Euroopan unionin hierarkiassa Komissio ja Neuvosto ovat selkeästi vaaleilla valittavan parlamentin yläpuolella. Kirjailija Sven-Olof Jakobsson vertaa kirjassaan Salainen asiakirja no1 Euroopan unioinin mallia Neuvostoliiton aikaiseen duumaan.

eu_work_together_203

 

Ei omena kauas puusta pudonnut!

[1] http://ec.europa.eu/eu_law/introduction/treaty_fi.htm

[2] http://europa.eu/eu-law/decision-making/treaties/index_fi.htm

[3] http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12007L/TXT&from=FI

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s