Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

7 seurakuntaa

Ilm. 1:11, 19 Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan.

Kirjoita siis, mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.

Ilmestyskirjan kolme ensimmäistä lukua sisältävät seitsemän kirjettä seitsemälle Vähä-Aasian seurakunnalle, jotka apostoli Johannes sai näkyinä Patmoksen saarella. Vähä-Aasiassa toimi monia muitakin seurakuntia ja on ihmetelty, miksi Johanneksen ilmestyksessä on valittu juuri kyseiset seitsemän seurakuntaa. Esimerkiksi Smyrnan seurakuntaa ei ole edes mainittu muualla Raamatussa.

Ilm. 1:3 Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!

Kuten Ilmestyskirja muutenkin, sisältävät myös kirjeet seurakunnille profetaallisen viestin. Kirjeet kuvaavat alkuseurakunnasta alkanutta pakanaseurakunnan ajanjaksoa ja sen eri vaiheita, joita seuraavaksi tarkastellaan.

Jakso 1 – apostolien aika

Ilm. 1:1-7 Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä: Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi; ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut. Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta. Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.

Efeson jakso edustaa apostolista aikaa ja erityisesti sen loppupuolta, mikä käsitti vuodesta 53 aina 170-luvulle asti. Tänä ajanjaksona alkuseurakunnan palavuus ja karismaattisuus alkoi pikkuhiljaa hiipua ja seurakunta alkoi maallistua. Seurakuntaa kehutaan kuitenkin harhaoppien vastustamisesta, kuten gnostilaisuuden ja nikolaitismin eli hierarkiaopin, pappisvallan ja piispan viran ujuttamisen seurakuntaan. Jeesus muistuttaa seurakuntaa tekemään parannusta ja muistamaan ensirakkauden ja lupaa voittopalkinnoksi paikan iankaikkisesta elämästä.

Jakso 2 – vainojen aika

Ilm. 2:8-11 Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään: Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi – sinä olet kuitenkin rikas – ja mitä pilkkaa sinä kärsit niiltä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan ovat saatanan synagooga. Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.’

Smyrna tarkoittaa mirhaa, joka liittyy kuolemaan ja kärsimykseen. Smyrnan seurakuntajakso oli Rooman valtakunnan pahinta vainon aikaa 100-luvulta vuoteen 313 asti. Köyhäksi itsensä tuntenutta seurakuntaa nimitetään rikkaaksi ja uskollisuudesta kuolemaan asti luvataan elämän kruunu. Toisin kuin Efesoa nuhdeltiin rakkauden hiipumisesta, ei Smyrnaa nuhdeltu mistään, sillä valtavista vainoista ja marttyrikuolemista huolimatta evankeliumi levisi nopeasti ja uskovien joukko kasvoi.

Vaikkei kirjeen kohdan viittausta saatanan synagoogasta tule yhdistää Raamatun opetuksesta poiketen juutalaisvihan tueksi, opettaa kohta selkeästi, ettei juutalaisella ole hyötyä osallisuudesta Jumalan omaisuuskansaan, jos hän torjuu Kristuksen ja sovitustyön (Joh. 8:37-43).

Kuten monissa raamatun profetioissa kuvataan päivillä vuosia (Hes. 4:6), toteutui Smyrnan ajanjakson kymmenen päivän ahdistus kirjaimellisesti, kun keisari Diocletanius käynnisti 303-313 jKr. kestäneen Rooman historian ankarimman vainon, jossa hän erotti kristityt valtion ja armeijan viroista, tuhosi kristittyjen kokoontumispaikat, poltti takavarikoidun kirjallisuuden ja mestautti näytöksissä ne, jotka eivät kumartaneet keisaria.

Jakso 3 – valtiokirkko

Ilm. 2:12-17 Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka: Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu. Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat. Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista. Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.’

Kolmas seurakunta, Pergamon saa paljon nuhteita eikä sitä kehuta muusta kuin nimensä pitämisestä. Kuten aikaisemmin havaittiin, liittyi nikolaitismi (nikao = alistaa, laos = kansa) hierarkiaoppiin, jossa korvattiin pakanallisella pappisjärjestyksellä Kristus seurakunnan pään paikalta. Bileamin opilla viitataan hengelliseen haureuteen eli Jumalan sanasta luovutaan jonkin palkkion tai edun tähden. Pergamonin aikana kristillisyys luopui Sanan ja Kristuksen herruudesta saadakseen paremman aseman yhteiskunnassa.

Saatanan valtaistuimella viitataan Pergamonissa sijainneeseen kaikkien jumalten temppeliin, josta Baabelin mysteeri- eli sakramenttiuskonto levisi Rooman valtakuntaan  vallitsevaksi uskonnoksi. Ensimmäisessä kirkolliskokouksessa Nikaiassa (huom. nikao = voittaa, alistaa) keisari Konstantinos Suuri ja kirkon edustajat solmivat kirkon ja valtion liiton, pitäen sitä kirkon korotuksena vaikka se oli syvä lankeemus. Tällöin alkoi voimakas babylonialaisen mysteeriuskonnon oppien ujuttaminen kristinuskoon, mistä syntyi katolinen eli yleinen kirkko.

Ainoaksi ratkaisuksi Pergamonin seurakunnalle Jeesus sanoo kaksiteräisen miekan – Raamatun Sanan – jonka nimikristillinen kirkko luopumuksesta huolimatta säilytti.

Jakso 4 – katolinen kirkko

Ilm. 18-29 Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski: Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset. Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan. Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa; pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen. Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita, ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään – niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain – ja minä annan hänelle kointähden. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'”

Tyatira tarkoittaa jatkuvaa uhria (transsubstantiaatio-oppi), joka on yksi näihin päiviin asti säilyneistä katolisen kirkon harhaopeista . Isebelin suvaitsemisella viitataan Israelin pahamaineiseen kuningattareen (1. Kun. 21), joka opetti israelilaisille Baabelin kultteja. Aivan samalla tavalla Tyatiran jaksolla 600-1500-luvuilla kristillisyyteen liitettiin lähes kokonaisuudessaan Baabelissa alkanut kultti vain kristillisillä elementeillä korvattuna. Katolisen kirkon tradition ja Baabelin mysteeriuskonnon yhtäläisyyksistä voi lukea artikkelista Rooman katolinen kirkko osa 1 – traditiot vastaan Raamattu.

Jeesuksen sanat “teille muille Tyatirassa oleville.. pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen, viittaavat siihen, että tyatiran seurakuntalaisia, jotka eivät kanna Isebelin oppia, säilyy Hänen tulemukseensa asti. Jotkut uskovat, että tällä viitataan niin sanottuihin karismaattisiin katolilaisiin, jotka ovat olleet selvä vähemmistö kirkossa.

Jakso 5 – uskonpuhdistajien aika

Ilm. 3:1-6 “Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä. Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen. Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset. Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’

Sardes tarkoittaa suomeksi perkaamista tai pakenemista. Nimi kuvaa osuvasti ajanjaksoa, jolloin uskonpuhdistajat aloittivat vuodesta 1517 Isebelin opin riisumisen. Vuonna 17 jKr. Sardes tuhoutui maanjäristyksessä, mutta rakennettiin uudelleen. Jälleenrakennuksessa löytyi sardionkivi, punainen jalokivi (karneoli), joka kuvaa hengellistä totuutta, minkä Luther kaivoi esiin kristillisen kirkon raunioista: Jeesuksen sovitusveren vanhurskauttavan voiman.

Luther kirjoitti pamfletin vuonna 1520 katolisen kirkon yhteydestä Baabeliin, mutta jätti ratkaisevassa kohdassa uskonpuhdistuksen kesken. Vaikka Luther sittemmin sanoutui irti mm. kalastajaliikkesstä, mikä oli hänen aikansa herätysliike, alkoi siihen aikaan hengellinen herääminen ja protestantismi vastustamaan Isebelin kulttia.

“Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas.. sinun päällesi” kohdalla ei viitata seurakunnan ylöstempaukseen kuten Matt.24:42, vaan hengelliseen valvomiseen, jonka puutteessa protestanttinen liike vajosi oppikiistoissa jopa uskonsotiin, siinä missä se olisi voinut rakentua pelkästään Jumalan Sanan varaan.

Jakso 6 – evankeliumin leviäminen

Ilm. 3:7-13 Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt. Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan. Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi. Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’

Filadelfia tarkoittaa veljesrakkautta, eikä sitä vainoissa eläneen Smyrnan lisäksi nuhdella mistään. Tämä seurakuntajakso sai alkunsa 1700-luvulla, kun ovet evankeliumin leviämiselle avautuivat. Herätysliikkeitä syntyi kasvavalla vauhdilla ja metodistijulistajat aloittivat jo 1740-luvulla pitämään ulkoilmakokouksia. Filadelfian ajanjaksolla evankeliumi levisi Euroopan lisäksi Amerikkaan, Kiinaan ja Afrikkaan. Myös Raamatun käännöstyö alkoi edistyä ja käännöksiä on valmistunut kolmen vuosisadan aikana eksponentiaalisella tahdilla.

Jeesus sanoo tulevansa pian, mikä tarkoittaa, että lähetysliike on yhä olemassa kun seurakunta temmataan pois ahdistuksesta.

Jakso 7 – liberaalikirkko

Ilm. 3:14-22 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku: Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’

Laodikea tarkoittaa ihmisten oikeuksia, mikä kuvaa juurikin aikamme liberaalia kirkkoa. Viimeisen seurakunnan ajanjakso on jo alkanut yhdessä Filadelfian kanssa, joiden aikana tapahtuu Kristuksen seurakunnan ylöstempaus. Kristillisistä tavoista huolimatta hengellisesti köyhä Laodikea tulee jäämään (Matt. 25) ahdistuksen ja vihan aikaan, mistä Ilmestyskirjan myöhemmät luvut jatkavat.

Viimeinen ajanjakso kuvaa kristillisyyttä, joka hylkää Raamatun totuuden ja asettaa suvaitsevaisuuden tärkeimmäksi hyveekseen. Toisin kuten Jeesuksen kuningaskunta, perustuu viimeinen luopiokirkko demokratiaan, jonka myötä opetus vaihdetaan totuudesta omien himojen korvasyyhyyn (2. Tim. 4:3-4). Maallisessa hyvinvoinnissa moraali katoaa humanismiin ja hedonismiin, mistä seuraa Jeesuksen ennustamat Nooan ja Lootin päivien paluu. On myös merkittävää, että Laodikean ajanjakso alkoi 1900-luvun puolivälissä, jolloin toteutui suurelta osin Jeesuksen kuvaukset lopun ajasta (Matt. 24). Täsmälleen samana vuonna, kun viikunapuun merkki toteutui, syntyi myös liberaalia ekumeniaa ajava Kirkkojen maailmanneuvosto.

Hyvinvoinnin rappeutuminen ja ahdistuksen alkaminen tulee kuitenkin herättämään monia penseitä kristittyjä viimeisessä hengellisessä herätyksessä, mitä seuraa uskovien ylöstempaus. Heti Ilmestyskirjan lukujen 2 ja 3 jälkeen luvussa 4 kerrotaan ylöstempauksesta ja maanpäällisen vihan ajan alkamisesta.

Ilm. 4:1 Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: “Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva”.

Advertisements

One thought on “Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

  1. Pingback: Faktoja ekumeniasta | BELTSASSAR

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s