Kristinusko – Hedelmistään puu tunnetaan

Matt. 12:33 .. sillä hedelmästä puu tunnetaan.

Emeritusprofessori Matti Leisola tarkastelee Lohjassa pitämässä puheessaan eri elämänkatsomusten kulttuurillisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Artikkeliin on koottu puheesta joitakin kohtia myyteistä ja tarkastellaan kristinuskon todellisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Länsimaissa yhä enemmän sijaa saava naturalistinen ateismi on levittänyt useita myyttejä erityisesti kristinuskon historiasta. Tällaista ateistista propagandaa löytyy esimerkiksi koulujen oppikirjoista:

Kirkko vastustaa uutta tietoa. -Yläasteen oppikirja Historia

Darwin käänsi tieteen ja uskonnon pitkään jatkuneen kamppailun tieteen hyväksi. -Lukion oppikirja Forum

Kirkon opin mukaan maailman oli kuin pannukakku. -6. luokan oppikirja Historian tuulet II

Muita ateistien esittämiä myyttejä on muun muassa:

  • Jumalasta luopuva kulttuuri kehittyy: uskonto on paha virus, ihminen vapaa toteuttamaan itseään.
  • Kristinusko tuhosi antiikin tieteen ja oli este tiedon leviämiselle.
  • Keskiaika oli pimeää.
  • Tieteellinen vallankumous tapahtui valistuksen aikana.
  • Tiede on paras tapa löytää totuus.

Yllä olevat myytit on helppo osoittaa epätosiksi tarkastelemalla kristinuskon vaikutuksia yhteiskunnan ja kulttuurin kehittymiseen.

Kristinuskon vaikutukset

  • Ehdottomat ihmisarvot. Ihminen on Raamatun mukaan Jumalan kuvaksi luotu, olipa sitten terve tai sairas, rikas tai köyhä.
  • Lapsen asema. Missään muussa kulttuurissa ei ole ollut niin hyvää lapsen asemaa kuin kristityssä. Useissa pakanauskonnoissa uhrattiin lapsia tyynnyttääkseen pakanajumalat. Jeesus sanoi;

Matt. 18:3,4 Ellette tule lapsen kaltaiseksi.. joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa..

  • Naisen asema. Juuri kristinusko nosti naisen aseman vallitsevan kulttuurin keskeltä. Kristityissä maissa naisen asema on ollut ainutlaatuinen.

Gal. 3:28-29 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

  • Köyhät ja vammaiset. Jeesuksen mukaan kaikki minkä tekee köyhille ja vähäisille, tekee myös Jeesukselle. Tästä perinnöstä syntyi diakonia. Alkukristillisen Rooman seurakunnan kerrottiin pitäneen huolta yli 1500 leskestä.

Luuk. 14:21 .. tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle.

  • Sairaanhoito. Luostarit hoitivat sosiaalisia töitä, kuten köyhäinhoitoa ja opettamista, mutta myös järjestelmällistä sairaanhoitoa.

Matt. 25:36 minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa..

  • Orjuus. Kristityt ovat vaikuttaneet naisten, lasten ja sairaiden oikeuksien lisäksi myös orjuuden vähentämiseen ja lopettamiseen.

Fil. 1.16 .. ei enää orjana, vaan orjaa enempänä: rakkaana veljenä, ylen rakkaana..

  • Mielipiteenvapaus. Ainoastaan kristityissä maissa voi pilkata Jumalaa ilman yhteiskunnallisia seuraumuksia. Sananvapaus pohjautuu Jumalan antamaan ihmisen valinnanvapauteen.
  • Oikeusjärjestelmä. Jeesus varoitti tuomitsemasta näön mukaan, mistä syntyi kriittinen todisteiden tulkitseminen. Tällainen järjestelmä on tyystin erilainen kuin esimerkiksi muslimivaltioissa. Perintönä tästä yhä nykyään länsimaissa oikeussaleissa vannotaan käsi Raamatulla.

Joh. 7:24 Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio.

  • Demokratia. Johtuen ihmisen pahuudesta, mistä Raamattu puhuu suoraan, syntyi ajatus vallan hajauttamisesta ja rajoittamisesta yhdeltä ihmiseltä. Näennäiskristilliset imperialistiset tahot ovat vastustaneet tätä kehitystä eri vaiheina.
  • Yliopistot. Ensimmäisestä yliopistosta on viitteitä jo 550-luvulta Idän kirkon alueelta. 1100-luvulla luostarikouluista kehittyi Pariisin ja Bolognan yliopistot, 1200-luvulla Oxfordin, Toulousen ja Cambridgen yliopistot sekä monet muut oppilaitokset ympäri kristittyjä maita. Satojatuhansia opiskeli näissä yliopistoissa 1200-1500 luvuilla geometriaa, optiikkaa, tähtitiedettä. Yliopistojen oppikirjoissa tunnettiin maa pallona ja kumottiin maakeskinen järjestelmä.

San. 25:2 Jumalan kunnia on salata asia, ja kuningasten kunnia on tutkia asia.

  • Tiede ja teknologia. Moderni tiede syntyi 1500-1700 luvulla kristittyjen tiedemiesten toimesta, joita olivat muun muassa Galilei, Newton, Bacon, Leibniz, Pascal, Faraday ja Maxwell. Heille luomakunnan tutkiminen oli Jumalan lahja:

Kol. 2:2-3 .. saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

Moderni tiede on kristinuskon lapsi. -Carl Friedrich von Weizsäcker, Fyysikko

Näiden muutamien kristinuskon hedelmien seurauksena kristitty voi sanoa Paavalin tapaan:

Room. 1:16 minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi..

Sen lisäksi että kristinuskon perusoppi Raamatusta on iankaikkiseksi pelastukseksi, se myös vastaa laajassa mittakaavassa jokaisen ihmisen peruskysymyksiin elämästä, miksi, mitä varten, mistä, mihin ja moniin muihin.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s