5. Samanlainen geeniperimä on todiste yhteisestä esi-isästä

Seitsemän väärää tieteellistä väittämää

  1. Luonnontiede ei tarvitse Jumalaa
  2. Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä
  3. Elämä syntyi elottomasta
  4. Evoluutio on kehittänyt luonnon monimuotoisuuden
  5. Samanlainen geeniperimä on todiste yhteisestä esi-isästä
  6. Evoluutioteoria pyrkii tieteelliseen käsitykseen
  7. Jumalan olemassaololle ei ole järkeviä perusteita

dna_study_wide

Ihmisen ja simpanssin samankaltaisuus

Molekyylien tasolla monet ihmisen valkuaisaineet ovat täsmälleen samanlaiset kuin simpanssilla, toiminnalliset DNA:t ovat 99,4-prosenttisesti identtiset. Ihmisten paikka ihmisapinoissa on kiistaton elimistön rakenteen ja toiminnankin puolesta.. Luonnonvalinta on vaikuttanut jopa kolmannekseen ihmisen geeneistä kädellisten kehityksen viimeisen 30 miljoonan vuoden aikana. -Wikipedia/ Ihmisen evoluutio

Professori Allan Wilson julkaisi vuonna 1975 vertailevan DNA-tutkimuksen ihmisen ja simpanssin genomeista, josta laskelmat ovat edelleen laajassa käytössä oppikirjoissa, hakuteoksissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Wilson vertaili kuitenkin vain DNA:n proteiineja koodaavaa osaa, joka käsittää nykytietämyksen mukaan vain alle 5% DNA-juosteesta. Tutkijat ovat uskoneet, että evolutiivisen kehityksen aikana perimään on kertynyt turhaksi käynyttä informaatiota, joka on kasaantunut ns. roska-DNA:ksi. Tuo tilke-DNA käsittää noin 90% ihmisen DNA:n kokonaismäärästä, eikä sitä ole tutkittu kuin vasta tällä vuosituhannella evolutionistisen oletuksen takia. Alueesta onkin paljastunut äärettömän paljon monimutkaisempi informaatioverkosto, kuin mitä tutkijat olivat osanneet odottaa.

Biologian uusi tieto ei-koodaavasta DNA:sta – mitä on sanottu roska- DNA:ksi – on ollut kiehtovaa ja hämmentävää. Jos se olisi roskaa, miksi ihmiskeho tulkitsisi siitä 74-93 prosenttia? Nämä ei-koodaavat alueet tuottavat ylettömän määrän RNA:ta ja se, miten ne vuorovaikuttavat toistensa ja DNA:n kanssa, oli täysin odottamatonta projektin alkaessa. -Tony Pawson, solubiologi

Huvittavan Wilsonin laskelmista tekee se, että ihmisen ja simpanssin lisäksi samankaltaisuus voidaan löytää esimerkiksi sian samasta DNA-jaksosta, samalla kun miehen ja naisen ero voi olla jopa 20%. Aikaisemmin geenien määrän esitettiin kertovan yhteisestä esi-isästä, kunnes huomattiin että ihmisellä ja hiirellä on lähes yhtä monta geeniä, ohralla geenien määrä oli jopa yli kaksinkertainen. Niinpä väitettyjen DNA-jaksojen samankaltaisuuden tieteellinen painoarvon on argumentum ad nauseam.

skeleton

Pystyn liikkumistavan on osoitettu olevan energiaystävällisempi vaihtoehto, joten valinta suosi sitä. Toinen koulukunta puolestaan perustelee pystyasentoista liikkumistapaa sillä, että se vapautti kädet, joilla pystyi kantamaan esineitä. -Wikipedia/ Ihmisen evoluutio

Ihmisen ja apinalajien yhtäläisyyksiä pyritään korostamaan kaikin tavoin todisteena evolutiivisesta yhteisestä alkuperästä. Oppikirjoissa on kuvailtu varhaisen ihmisapinan nouseminen pystykävelyyn helpon kuuloisena ja järkiperäisenä tapahtumana, tajuamatta kuitenkaan oletettua anatomista ihmettä. Vaikka tieteessä kiistellään yhä hyödyllisten mutaatioiden olemassaolosta, varovaisenkin arvion mukaan ihmisen evoluutio apinan kaltaisesta kantamuodosta edellyttäisi yli 30 miljoonaa täsmämutaatiota, mikä esitetyssä 2,5 miljoonassa vuodessa olisi jopa 12 täsmämutaatiota vuodessa! Vieläpä ottamatta huomioon biologista redusoimatonta monimutkaisuutta, mitä ei voida osoittaa kehittyvän vaiheittain. Ajatusleikkinä pelkästään “nouseminen pystyasentoon” edellyttäisi simpanssin kaltaiselta kädelliseltä samanaikaisesti seuraavia muutoksia:

  • erityinen tasapainoelin
  • suorat kasvot
  • kaularangan kiinnittyminen kallonpohjaan
  • suora selkä
  • täysin ojentuva lonkka
  • reisiluun kulma
  • täysin ojentuvat polvet
  • pitkät sääret
  • kaareutuvat jalkaterät
  • jykevät isovarpaat

Vaikka hyödyllisiä muutoksia tapahtuisi yhtä paljon kuin havaittuja haitallisia tapahtuu, on väite ihmisen kehittymisestä apinan kaltaisesta lajista täysin irrationaalinen ja epätieteellinen kertomus, jota kuitenkin opetetaan oppikirjoissa ikään kuin tieteellisenä tosiasiana. Ihminen on tyystin ainutlaatuinen kokonaisuus, minkä erottaa tunnetuista eläinlajeista muun muassa

  • Täysin ainutlaatuinen käden rakenne, jossa on 58 liikeakselia ja samanaikaisesti voima- ja tarkkuusote.
  • Puhetaito, jonka mahdollistaa noin sata lihasta ja erityinen nielu.
  • Kasvojen ilmeet, joita noin 50 kasvolihasta muodostaa yli 100 000 erilaista.
  • Aivot, jotka kehittyvät pitkän lapsuuden myötä, toisin kuin eläimillä. Ihmisen aivoissa on miljoona miljardia synapsia, joissa on enemmän kapasiteettia kuin kaikissa maailman tietokoinessa, supertietokoneissa, päätelaitteissa, hermoverkoissa ja tietoverkoissa on yhteensä.

Ihmisen luokittelemista eläinkuntaan ei voida perustella millään tieteellisellä havainnolla, vaan se perustuu täysin antiteistiseen käsitykseen ja agendaan.

Advertisements