6. Evoluutioteoria pyrkii tieteelliseen käsitykseen

Seitsemän väärää tieteellistä väittämää

  1. Luonnontiede ei tarvitse Jumalaa
  2. Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä
  3. Elämä syntyi elottomasta
  4. Evoluutio on kehittänyt luonnon monimuotoisuuden
  5. Samanlainen geeniperimä on todiste yhteisestä esi-isästä
  6. Evoluutioteoria pyrkii tieteelliseen käsitykseen
  7. Jumalan olemassaololle ei ole järkeviä perusteita

Charles Darwinin ajasta lähtien sadan viidenkymmen vuoden aikana tieteellinen tutkimus ei ole löytänyt lainkaan oletettuja kehitysopillisia mekanismeja tai sellaisia fossiiliketjuja, jotka todistaisivat vaiheittaisen kehittymisen puolesta. Tästä huolimatta darvinismia on pidetty vankasti lähtökohtana tieteelliselle tutkimukselle ja opetettu kouluissa ylivertaisena elämänkatsomuksena. Johtuen kehitysopin perustavanlaatuisista puutteista, neodarvinismi on muuttunut yhä puhtaammaksi ateismin lähetystyöksi, missä tiedolliset puutteet peitetään propagandalla ja halventamalla muiden elämänkatsomuksia. Tunnettu neodarvinisti ja ateisti Richard Dawkins lausuu kirjansa Jumalharha alkusanoissa seuraavasti:

Jos tämä kirja toimii tarkoittamallani tavalla, sen avaavat uskonnolliset lukijat ovat ateisteja sen käsistään laskiessaan.

Ateistit kunnioittavat suuresti Charles Darwinia ja kehitysopin perusteosta Lajien synty, vaikka kirjasta paistaa hyvinkin läpi Darwinin jumalusko ja elämänkatsomuksellinen suuntautuneisuus. Kuten neodarvinistit nykyään, ei Darwin esimerkiksi koskaan väittänyt että elämä syntyisi elottomasta:

Jotakin suuremmoista on tässä ajatuksessa, että Luoja on puhaltanut elämän ja sen voimat aluksi vain muutamiin harvoihin tai yhteen ainoaan muotoon ja että kiertotähtemme kiertäessä rataansa järkähtämättömän painolain mukaisesti tuosta yksinkertaisesta alusta on kehittynyt ja edelleen kehittyy mitä kauneimpia ja ihmeellisimpiä muotoja. -Lajien synty, s. 305 (suom. A. R. Koskimies)

Teosofia saavutti suurta suosiota 1800-luvulla länsimaisen älymystön keskuudessa. Sen keskeisiin oppeihin kuului karma eli maailman järki sekä täydellisyyttä kohti kehittyvät ruumiilliset ja sielulliset kyvyt. Lähes suoraan kopioituna okkultisti H. P. Blavatskyn synkreettisestä uskonnosta, Charles Darwin kirjoittaa kehitysopin perusteoksessa:

Ja koska luonnollinen valinta vaikuttaa ainoastaan työskentelemällä kunkin eliön hyväksi, pyrkivät kaikki ruumiilliset ja sielulliset kyvyt kehittymään kohti täydellisyyttä. -Lajien synty s. 666

Luonnosta ei ole löytynyt mitään viitettä sellaisesta voimasta tai lainalaisuudesta, mikä pyrkisi johtamaan kehitystä tai kykyjä parempaan. Tiede tuntee vain yhden universaalin evolutiivisen voiman – entropian. Yhä vahvemmin tieteellinen tutkimus todistaa kehitysoppia vastaan, mikä on saanut koko ajan enemmän tutkijoita kyseenalaistamaan kehitysopin.

Raamatun eräässä lähes kaksituhatta vuotta vanhassa kirjassa ennustetaan aikaa, missä luomistyön kieltämisen ja animalismiin (=jumaluus luonnossa) palaamisen myötä ihmisviisaus muuttuu tyhmyydeksi. Tätä muutosta seuraa totuusrelativismi eli arvojen, moraalin ja totuuden heikkeneminen. Voiko mikään kuvata paremmin aikaamme murenevien arvojen ja ateismin kukoistuksen keskellä:

Room. 1:19-32 .. sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.

Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa..

Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.

Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.

Yksi suhteellisuusajattelun populisoijista on “tieteen kansantajuistaja” Esko Valtaoja, joka kirjoittaa kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa muun muassa seuraavasti:

Mitä muuta minä olen kuin kasa protoneja, neutroneja ja elektroneja..

Jos ihmisyys käsittää pelkkää kemiaa ja fysiikkaa, ei moraalikaan ole muuta kuin sähköistä potentiaalia aivoissamme. Tällaista yhteiskunnalle ja yhteisöille tuhoisaa totuusrelativismia edustivat esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen kouluammuskelijat. Psyykkisesti sairas tai valheella aivopesty ihminen voi toimia suhteellisuusajattelun mukaan, mutta luonnostaan omatunnon ääni muistuttaa absoluuttisesta moraalista ja kaikkeuden alkuperästä. Näin ollen terve ihminen ei todellisuudessa elä totuusrelativismin mukaisesti, vaikka edustaisikin ateismia. Omatunto on kiistaton osoitus objektiivisen eli ihmisistä riippumattoman moraalin olemassaololle, mikä on näkynyt kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina.

Room. 2:15 .. lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä.

Jumalan luomistyö näkyykin kaikkialla, minkä takia sitä ei voi rehellisesti kieltää:

  • kehitysoppi ei ole mahdollista, sillä kaikki rappeutuu ja hajoaa;
  • mistään ei löydy keskeneräisiä luonnon tai eliöiden rakenteita, sillä ne on luotu valmiina;
  • sattuma ei voi teoreettisestikaan luoda niin äärettömän tarkkaa ja kokonaisvaltaista hienosäätöä, kuin minkä voimme havaita;
  • biodiversiteetti eli monimuotoisuus heijastaa Luojaansa, sokea evoluutio ja henkiinjäämiskamppailu ei ikinä loisi mitään tällaista.
Advertisements