Faktoja rahajärjestelmästä

money_market

Koska elämme rahataloudessa, missä vaihdannassa maksuvälineenä on raha, on sillä merkittävä osuus jokapäiväiseen elämämäämme. Raha on kulttuurissamme vähiten kyseenalaistettuja uskomusjärjestelmiä, eivätkä monet tunne lainkaan rahan todellista luonnetta. Seuraavassa on muutama fakta rahasta:

 Kaikki raha on velkaa.

 Alle 3% rahasta on olemassa fyysisessä muodossa, loput ovat bittejä tietokannoissa. Valtaosa rahasta syntyy yksityisten pankkien luottoina.

 Velkaa on enemmän kuin on olemassa olevaa rahaa sen takaisinmaksuun, koska uusiin luottoihin liitetään korko, mutta korkoa vastaavaa summaa ei synny mistään.

 Valtioiden välillä vallitsee jatkuva kauppasota, koska jokainen maa yrittää viennillään paikata vajetta, jonka velkojen korot aiheuttavat. Eli valtiot pyrkivät saamaan alueelleen “velatonta” rahaa positiivisen kauppataseen avulla.

Velkaannuttava rahajärjestelmä

Tällä hetkellä kaikki raha luodaan korkoa kasvavina lainoina eli velkoina pankkijärjestelmässä. Setelit ja kolikot ovat keskuspankkien velkaa (keskuspankkirahaa) ja talletukset tileillä ovat säästö-, osuus-, ja liikepankkien velkaa (liikepankkirahaa). Näiden osuus on nykypäivänä noin 95 prosenttia liikepankkirahaa ja 5 prosenttia keskuspankkirahaa. Rahaa ei voi syntyä ellei valtio, kunta, yritys tai ihminen ota velkaa. Korkoa tämän velan takaisinmaksamiseksi ei kuitenkaan luoda missään.

Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, joutuu asiakas allekirjoittamaan lainasopimuksen. Tuo lainasopimus on pankin saatava ja asiakkaan velka. Keskuspankkiiri Bernard Lietaer selittää rahan luonnin ja siitä muodostuvan ongelman näin:

“Kun pankki myöntää sinulle 100 000$ asuntolainan, se luo lainan pääoman, jonka voit käyttää ja joka alkaa kiertää taloudessa. Pankki kuitenkin vaatii, että maksat takaisin 200 000$ seuraavan 20 vuoden aikana, mutta se ei luo tätä toista 100 000$ – eli koron osuutta. Sen sijaan pankki lähettää sinut kovaan maailmaan taistelemaan kaikkia muita vastaan, jotta voit saada haltuusi sen puuttuvan 100 000$.”

Näin ollen yksilön on mahdollista maksaa velkansa jos hän vain menestyy tarpeeksi, mutta kollektiivisesti kaikkien velkojen maksu on mahdotonta. Jos saat maksettua asuntolainasi, tarkoittaa se että joltain muulta jää lainat maksamatta. Lietaer jatkaa:

“Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta.. Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä.. Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta selvästikään meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä.”

Vaikka rahanluomisprosessiin on olemassa viranomaissäädöksiä, jotka pankin on otettava huomioon, ei globaalisti nämä ole kuitenkaan onnistuneet rajoittamaan rahanluontia.

“Yleisesti käytettävissä olevia valuuttoja kuten EUR, GBP, ja USD pyritään hallitsemaan keskuspankkijärjestelmän avulla. Keskuspankit eivät kuitenkaan tällä hetkellä suoraan kontrolloi kierrossa olevaan rahan määrää, vaan rahamäärä riippuu luottojen kysynnästä. Yksityisomisteisilla liikepankeilla on nykyisessä rahajärjestelmässä keskeinen rooli, jota on myös kritisoitu erityisesti talousdemokratiaa kannattavien suunnasta.” -Wikipedia

Sosiaalidarwinismi ja liberalismi 

Sosiaalidarwinismin isänä pidetyn Herbert Spencerin mielestä yhteiskunta kehittyy samalla tavalla kuten biologiset elämänmuodot. Tämän mukaan oppi evoluutiosta ja luonnonvalinnasta aiheuttaa ihmisyhteisöissä vahvimman selviämisen ja heikomman tuhoutumisen. Spencer oli myös liberalisti ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.

Kun tarkastelemme vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä, voimme havaita länsimaisen järjestelmän muodostuneen Ranskan vallankumouksessa alkaneesta liberalismiaatteesta. Liberalismin myötä yleistyi myös kapitalismi, missä pyritään vapaaseen talouteen. Euroopan unioini on luonut Eurooppaan vapaakaupan myötä sosiaalidarwinistisen laissez-faire (ransk. antakaa tehdä) -mallin, jota itävaltalainen valtiotieteen tohtori Karl Steinhauser havainnollistaa kirjassaan EU – huomispäivän super-Neuvostoliitto:

”Asian selventämiseksi valitsen urheilulajin, jota pidetään erityisen raakana: nyrkkeilyn. Tässä kaikkea muuta kuin kainossa lajissa olisi esimerkiksi EU:n harjoittaman kaltainen tuhoamiskilpailu täysin poissa laskuista. Se tarkoittaisi nimittäin sitä, että nyrkkeilijä saisi iskeä vastustajaansa, kunnes tämä on kuollut.

Kuinka tarpeellinen jopa tällaiselle raa’alle urheilulajille on heikomman suojelu, on nähtävissä myös nyrkkeilijöiden jaossa painoluokkiin. Niinpä nyrkkeilijöitä ei jaeta ainoastaan kärpäs-, höyhen-, kevyt-, bantami-, puoliraskas- ja raskassarjalaisiin, vaan jopa painoluokassa on omat maan-, Euroopan- ja maailmanmestarinsa. Erotuksena EU:n taloudelliselle tuhoamiskilpailulle, missä höyhensarjan yritys ei millään ammattisaralla voi voittaa mestaruutta, koska sen tyrmää jo ensimmäisessä yhteenotossa alan raskaansarjan yritys. Eikä vain tajuttomaksi vaan niin pahasti, ettei se enää toivu tajuttomuuden tilastaan.”

Margrit Kennedy toteaa kirjassaan Interest Free Society, että kun kaikki raha luodaan velasta ja kun kaikesta velasta maksetaan korkoa, sen seurauksena ainoastaan yhteiskunnan rikkain 10% saa enemmän tuloja koronmaksusta kuin joutuu korkoa maksamaan. Köyhimmälle 80% väestöstä koron maksamisella on selvästi köyhdyttävä vaikutus. On muistettava, että velkaan perustuva rahajärjestelmä itsessään ei luo ongelmaa, vaan sen taustalla vaikuttava ahneus ja darwinistinen filosofia.

Kategoriassa Talous ja politiikka tarkastellaan velkaannuttavan rahajärjestelmän luoneen verhohallituksen poliittisesta nihilismistä, jonka päämääränä on maailman yhdentyminen. Kategoriassa Salaseurat tarkastellaan tarkemmin ryhmittymiä, jotka ovat sitoutuneet utopiaan Uudesta maailmanjärjestyksestä.

Advertisements