Faktoja ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos on kaiken arvostelun yläpuolelle koroitettu populistinen ilmiö, minkä nimissä politiikkaa harjoitetaan kansankiihoituksellisin keinoin. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmakehän ja merien lämpötilan nousua, joka IPCC:n mukaan johtuu 95% ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Ilmaston lämpenemisestä maalaillaan niin kamalia uhkakuvia, että sen nimissä hyvin kyseenalainenkin politiikka on sallittua.

MALLINNOKSET VS. MITTAUKSET

Ilmastonmuutos perustellaan yleensä auktoriteettiin vetoamalla ilman, että itse asiaa tarkasteltaisiin. Sekaan ujutetaan fiktiivisiä mallinnuksia, valikoituja ja universalisoituja mittauksia sekä suoraa valehtelua. Ensinnäkin, median toistama mantra ilmaston lämpötilan nousun jatkumisesta perustuu näennäistieteelliseen mallintamiseen, joka on kuvattuna grafiikassa:

Ilmastomittaukset

Sinisellä on kuvattuna mittaustulokset ilmakehästä, joiden perusteella ilmasto olisi päinvastoin kylmenemässä. Tästä johtuen merijään pinta-ala globaalisti tarkasteltuna ei ole vähentynyt eikä merenpinta ole noussut. Vanhoja toteutumattomia ennustuksia ei olla suinkaan korjattu, vaan ne ovat jääneet kansan keskuuteen myyteiksi. Mallinnokset perustuvat kaupunkisaarekevaikutuksen (UHI) vaikuttamiin mittauksiin, jotka yleistetään globaaleiksi mittaustuloksiksi. Climategate-tietovuoto paljasti CRU-ilmastotutkimusyksikön muokanneen aineistoa IPCC:n tarpeisiin osoittamaan jatkuvaa lämpiämistä. Tietovuodon aiheuttaman kohun takia CRU on korjannut käyriään, jotka osoittavat yllä olevan kuvan mukaisesti mallinnosten johtavan räikeästi harhaan. Mediassa esiintyy harhakuva ilmastokonsensuksesta, jonka mukaan lähes kaikki tutkimus parinkymmenen vuoden ajalta todistaa ihmisen päästöjen olleen syynä globaaliin ilmastonmuutokseen, vaikka todistetusti vain alle prosentti on puoltanut nykyistä populistista käsitystä.

JULKISUUSKUVA ILMASTONMUUTOKSESTA

Koska harhakuvaa ilmastokonsensuksesta tai edellämainittuja valheita ei ole korjattu isossa mediassa, pysyvät myytit suurten massojen faktana ohjaamassa keskustelua. Median sensuuri kattaa monen muun aiheen lisäksi myös ilmaston lämpenemisen kritiikin, minkä takia Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen riittää todisteeksi ilmastonmuutokselle.

jääkarhu

Jäätikön sulamisen takia uhanalainen jääkarhu vihreässä propagandassa, oikealla tilasto jääkarhupopulaatiosta.

lintu

Ekologinen tuulivoima tappaa vuosittain tuhansia rauhoitettuja muuttolintuja, etkä varmasti ole nähnyt näitä kuvia lehdessä.

 TEKOSYY MAAILMANHALLITUKSEN PERUSTAMISELLE

Euroopan unioni pyrki äskettäin pidetyn Pariisin ilmastokokouksen myötä – omien sanojen mukaan – luomaan kaikkia maita koskevan globaalin kehyksen, joka perustuu kehittyvään maailmantalouteen. Samaa yhdentymisen mantraa hokevat lähes kaikki merkittävät vaikuttajat, esimerkiksi Bill Gatesin mukaan maailmanhallitus on ainoa keino puolustaa ilmastonmuutoksen uhkaa (Suddeutche Zeitung).

PhotoGrid_1416269197696

YK:n globaalin kehitysverkoston UNDP:n päämäärä on omien sivustojen mukaan edistää ympäristönmuutokseen liittyviä mukautumistoimia, jotka nopeuttavat globaaleja sosioekonomisia prosesseja. Nämä “prosessit” löytyvät vuonna 1992 allekirjoitetusta Agenda 21:stä, joka on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma alkaneelle vuosituhannelle. Sisällöltään se muistuttaa melkoisesti Karl Marxin manifestia tai Adam Weishauptin kuuden kohdan ohjelmaa, sillä Vihreän Päämäärän mukaan kestävää kehitystä heikentäviä ovat esimerkiksi yksityisomistus, yksityisyrittäminen, maanviljely, laidunmaat sekä perheet! Se esittääkin toteutettavaksi taloudellisten resurssien uusjakoa ja ihmisten uudelleensijoittamista laajassa mittakaavassa. YK:lle siirtyy jokaisen ilmastosopimuksen myötä lisää vaikutusvaltaa ohjata maailmaa poliittisesti ja taloudellisesti todellisten päämääriensä mukaisesti.

YK on lopulta symboli maailmanjärjestykselle, joka tullaan rakentamaan jonakin päivänä. -Rockefeller-säätiö

Maailmanhallitus on Uuden maailmanjärjestyksen määränpää ja täyttymys, joka on ennustettu Raamatun Ilmestyskirjassa tämän aionin viimeiseksi valtakunnaksi.

ILMASTOUSKO JOHTAA UUDEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN SYNKRETISMIIN

1-e1366716399975

Global oneness day edustaa petollista ja kontrolloitua uuden ajan (new age) kulttuuria, joka leviää hyväntahtoisten ja naiivien massojen keskuudessa. Se puolestapuhuu suvaitsevaisuutta, mutta edustaa todellisuudessa vain relativismia eli tiedollista ja moraalista tyhjiötä. Kulttuurin mukaan kaikki planeetalla ovat yhtä, mutta yhtäältä puhutaan liikakansoituksesta ja depopulaatiosta eli väestön rajoittamisesta. Uutta maailmanjärjestystä ajavan Rooman klubin raportissa Global Future a Time to Act esitettiin toimenpiteitä, kuten syntyvyyden säännöstelyä sekä tieteellisen kehityksen ja tekniikan siirron jarruttamista kehitysmaihin, samalla kun järjestön raportteja lainaavat kehitys- ja ympäristöjärjestöt keräävät miljardeja kehitysmaiden auttamiseen.

world-map-texas

Kaikki maailman ihmiset mahtuisivat laskennallisesti Texasin osavaltion kokoiselle alueelle niin, että jokaisella olisi 100m2 tontti – vauvasta vaariin (vrt. liikakansoitus).

Hyväntahtoiset mutta naiivit massat eivät ainoastaan mukaudu haluttuun vihreän uskonnon muottiin, vaan jopa kiivailevat sen puolesta. Neodarvinismi ja ilmastousko ovat melko varmasti se suuri viimeisten päivien eksytys, josta Raamattu kertoo (2. Tes. 2:11-12).

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaiseminen riippuu siitä, ylitämmekö kansalliset kytköksemme ja tulemmeko yhteen yhteisen hyvän vuoksi.. Katolinen kirkko, joka työskentelee muiden uskontojen johdon kanssa, voi nyt ottaa ratkaisevan roolin mobilisoimalla julkisen mielipiteen ja julkisia varoja.. Sellainen maailmanuskontojen rohkea ja humanitaarinen toiminta, joka toimii yksiäänisesti, varmasti vauhdittaa julkista keskustelua siitä, kuinka voimme integroida yhteiskunnallisia valintoja priorisoituina YK:n kestävän kehityksen päämäärien alla. -Ilmastonmuutos ja yhteinen hyvä, Paavillinen Tiedeakatemia

Ilmastonmuutokseen uskominen johtaa ihmisiä omaksumaan maakeskeisiä ja panteistisia uskomuksia, jotka johdattavat uuden ajan synkreettiseen maailmankuvaan. Katolinen kirkko ja paavi ovat merkittäviä toimijoita uskontojen välisessä vuoropuhelussa eli ekumeniassa, joka nimensä mukaisesti tähtää yhteen maailmanuskontoon. Se tulee olemaan hyvin todennäköisesti jotain teosofian kaltaista, missä on rippeitä kaikista maailmanuskonnoista, mutta ytimessä teosofian luoneen okkultisti H. P. Blavatskyn sanoin:

Saatana, Genesiksen Käärme on todellinen luoja ja hyväntekijä, hengellisen ihmiskunnan isä, sillä se oli hän joka avasi Aadamin silmät ja hän joka oli ensimmäinen joka kuiskasi: Sinä päivänä kun te syötte tästä puusta, te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan. -H. P. Blavatsky

Lue myös:

Advertisements

Ortodoksien Pokrova ja Semiramis-kultti

Icon_03050_Pokrova_Bogorodicy._Seredina_XVII_v._Ukraina

Lokakuun 1. päivänä ortodoksinen kirkko viettää Pokrovaa eli Jumalansynnyttäjän suojelusjuhlaa. Juhlassa lausuttava ylistysveisu kiteyttää kirkon mukaan juhlan teologian:

Ylistämme Sinua, kaikkein pyhin Neitsyt, ja kunnioitamme Sinun jaloa suojelustasi, sillä pyhä Andreas näki sinut ilmassa rukoilevana puolestamme Kristusta.

Kirkon mukaan Jumalansynnyttäjä ei ole taivaan kuningatar, mutta jatkaa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlassa sekavaa teologiaansa:

Elämän lähde pannaan hautaan ja hautakammio tulee taivaan portiksi.

Tämä teologia juontaa suoraan juonensa ensimmäisen sivilisaation ja ihmishallitsijan ajoille. Baabelin kuningas Nimrodin kuoltua tämän äiti-vaimo Semiramis koroitti itsensä taivaan kuningattareksi ja väitti Tammus-poikansa ja Nimrodin olevan sama aurinkojumala. Näin alkoi kaikissa uskonnoissa vaikuttanut äiti-lapsi-kultti, mikä väärensi jo Genesiksessä (3:15) annetun ennustuksen Messiaan tulosta.

240px-Byzantinischer_Mosaizist_um_1000_002

Konstantinus Suuri kuvattuna pakanallisen aurinkokehän sisällä.

Ortodoksisen ja katolisen kirkon juuret ovat Rooman keisari Konstantinus Suuren valtakaudessa, missä tämä lakkautti kristittyjen vainot ja muutti Venus-Apollo-kultin Neitsyt Maria-Jeesus-kultiksi. Pakanallisia traditioita ei suinkaan lakkautettu vaan ne jatkuivat Raamatullisilla elementeillä. Konstantinus itse piti itseään Kristuksen sijaisena, mistä juontuu Pontifex Maximuksen eli paavin virka.

Katolinen kirkko sisälsi katekismukseensa vielä suoremmin babylonialaisen äiti-lapsi-kultin, eikä ortodoksinen kirkkokaan siltä välttynyt. Vasta uskonpuhdistajien aikaan noustiin kumoamaan pakanatraditioita valhekristillisyydestä.

Rakkaasta Mariasta on tehty Rooman kirkossa epäjumala. -Martin Luther

Mutta miksi on merkittävää, että katolinen ja ortodoksinen kirkko pitävät kiinni taivaan äiti-opistaan?

Ilmestyskirjassa kerrotaan Suuresta Babylonista – naisesta, joka makaa kuninkaiden kanssa ja kutsuu itseään kuningattareksi. On siis ilmeistä, että uskontojen ympyrä sulkeutuu ajan lopussa siihen, mistä se on alkanutkin. Maailmassa on lukematon määrä uskontoja ja monet tuntuvat olevan hyvinkin ristiriidassa toisiinsa nähden. On kuitenkin yksi ilmiö, mikä kykenee yhdistämään suuret uskonnot yhdeksi suureksi Babyloniksi; Semiramis-kultti.

Esimerkiksi Koraanissa 19. suura on nimetty Marialle:

Suura 19:74-75 Ja muista enkelin sanat Marialle: He sanoivat: “Jumala on valinnut sinut. Hän on puhdistanut sinut ja ylentänyt naissuvun yläpuolelle.” Messias, Marian Poika, ei ollut enempää kuin apostoli: muut apostolit kuolivat ennen häntä. Hänen äitinsä oli pyhä nainen.

Tästä syystä erityisesti paavi ja katolinen kirkko harjoittaa ekumeniaa – pyrkimystä yhdistää koko maanpiiri Suureksi Babyloniksi – eikä ainoastaan kristikunnan sisällä, vaan kaikkien suurten uskontokuntien välillä. Tässä suhteessa myös ortodoksinen kirkko on lipumassa kohti Ilmestyskirjan kuvaamaa hengellistä porttoa. Ortodoksinen kirkko rakentaa myös teologiansa Maria-ilmestyksille, mitkä ovat Raamattuun nähden erittäin kyseenalaisia. Ilmestyksistä voi lukea esimerkiksi täältä.

Lue myös:

Kehitysopin pakanalliset juuret

Ja koska luonnollinen valinta vaikuttaa ainoastaan työskentelemällä kunkin eliön hyväksi, pyrkivät kaikki ruumiilliset ja sielulliset kyvyt kehittymään kohti täydellisyyttä. -Charles Darwin, Lajien synty s. 666

On hämmentävää, että juuri kehitysopista on muodostunut modernin länsimaalaisen järjellinen ja ylivertainen elämänkatsomus. Tieteellisissä piireissä kunnioitetaan suuresti Charles Darwinia ja hänen kirjaa Lajien synty – kehitysopin perusteosta. Harva on kuitenkaan tutustunut Darwinin filosofiaan tai vaikutteisiin, mistä tämä on muodostanut kehitysopillisen perustuksen.

  1. Tieteellinen evoluutio
  2. Teosofian vaikutukset Darwiniin
  3. Kehitysoppi uskontoantropologian valossa

1. TIETEELLINEN EVOLUUTIO

Evoluutio on havaittava ilmiö eliöiden perimässä, missä sukupolvien myötä ja ympäristön vaikutuksesta tapahtuu geneettisiä muutoksia eli mutaatioita. Mutaatiot voivat johtaa parempaan sopeutumiseen ympäristön muuttuessa, kuten Charles Darwin huomasi darwinsirkuista. Lisäksi Darwin uskoi ruumiillisten ja sielullisten kykyjen kehittymiseen, mistä hän päätteli, että jos:

  • mutaatio + valinta = muuntelu (sopeutuminen/ mikroevoluutio)

täytyy myös olla:

  • muuntelu + paljon aikaa = kokonaan uudenlaisia rakenteita ja toimintoja eli uusia lajeja (makro-/ megaevoluutio).

Luonnontieteen oppikirjoihin syntyi darvinismin levitessä upeita kehitysopillisia syntytarinoita biodiversiteetille, vaikkei kukaan koskaan esittänyt, kuinka makro- tai megaevoluutio käytännössä toimisi tai mikä todistaisi sellaisen mekanismin olemassaolon. Darvinistinen ongelma on, että vaikka jokin laji sopeutuu kuinka paljon tahansa ja näyttäsi saavan “uudenlaisia ominaisuuksia”, ei uutta geneettistä informaatiota synny. Muuntelu tapahtuu siis aina olemassaolevalla informaatiolla. Havaitut luonnon lainalaisuudet osoittavat käytännössä vahvasti darvinistista kehittymistä vastaan. Kehitysopin mukaan järjestys lisääntyy ajan kasvaessa, entropia taas osoittaa että kehitys on kohti epäjärjestystä. Kehitysoppia kannattava professori John Ross on tunnustanut tosiasian:

Ei tiedetä olevan mitään, mikä sotisi termodynamiikan toista pääsääntöä vastaan. Tavallisesti se yhdistetään suljettuihin järjestelmiin, mutta se soveltuu yhtä hyvin myös avoimiin järjestelmiin.. On jotenkin mielletty, ettei toisen pääsäännön tarvitsisi vaikuttaa laaja-alaiseen tasapainoon pyrkivän kentän joka kolkassa. On tärkeää varmistaa, ettei tämä harhakäsitys tee itsestään kuolematonta. -Chemical and Engineering News

Näin voidaan havaita, ettei kehitysoppi lainkaan pohjaudu empiiriseen tutkimukseen vaan uskomuksille mystisestä lainalaisuudesta, joka pyrkii kehittämään niin ruumiillisia kuin sielullisia kykyjä kohti “täydellisyyttä” – mitä se sitten tarkoittaakaan.

2. TEOSOFIAN VAIKUTUKSET DARWINIIN

Idän uskontojen tulkinnat jälleensyntymisestä näkivät sen eräänlaisena kahleena, josta ihminen pyrki vapauteen. Teosofia muodosti jälleensyntymisopista 1800-luvulla positiivisen asian, joka mahdollisti ihmisen fyysis-eetterisen ruumiin ja astraalis-mentaalisen sielun kehittymisen. Teosofia on pääasiassa H. P. Blavatskyn kokoama synkretismi, mikä koostuu palasista kaikista uskonnoista ja muodostaa niistä “viisaus-uskonnon” [1]. Blavatsky lainasi huomattavasti aikansa vapaamuurareita ja kabbalisteja, kuten Eliphas Leviä. Nämä puolestaan ottivat paljon vaikutteita Blavatskyn filosofiasta, mikä levisi nopeasti valistusta kannattavassa Vapaamuurarien veljeskunnassa.

Teosofian merkittäväksi opiksi koostui juuri ruumiillinen ja sielullinen kehittyminen, mistä Charles Darwinkin kertoo kirjassaan Lajien synty. Teosofian vaikutukset Darwiniin ovat erittäin todennäköisiä, sillä hänen sukunsa linkittyy vahvasti vapaamuurareihin. Charlesin isoisä Erasmus, kuuluisan skotlantilaisen Kilwinningin vapaamuurarilooshin jäsen, hahmotteli kehitysopillista elämänkatsomusta kirjassaan Zoonomia (1794), mikä vaikutti merkittävästi Charlesin filosofiaan ja elämäntyöhön [2].

Itämaisissa uskonnoissa karma on jonkinlainen sokea luonnon voima, mutta teosofian perusopissa karmanlaki on maailman järki. Charles Darwin toi esiin ajatuksen, että luonnonvalinta on luonnon eteenpäin vievä voima, joka toimii yksilöiden hyväksi. Darwinin esittämä luonnonvalinta on vähintäänkin yhtä mysteerinen kuin teosofian karmanlaki. Falsifikationismin periaatten luonut filosofi Karl Popper on tiivistänyt tosiasian:

Luonnonvalinta on naurettava termi, koska oikeastaan se ei sano yhtään mitään.. Sattumanvaraisuus ei voi valita mitään hyödyllistä, positiivista tai kehittyvää. Luonnollisesti sopivimmat jäävät eloon, mutta se ei todista evoluutiosta.

Darwinin populisoima vaiheittainen kehittyminen kohti täydellisyyttä ja luonnonvalinnan mystinen laki olivat todellakin lainausta okkultisti H. P. Blavatskyn synkretismiuskonnosta, mikä taas koostui kaikista spritismin ja okkultismin muodoista ja pakanauskomuksista.

3. KEHITYSOPPI USKONTOANTROPOLOGIAN VALOSSA

Uskontoantropologiassa on harvinaisen selvää, että maailman uskonnot ovat kehittyneet Lähi-idässä vallinneesta muinaisesta kantauskonnosta. Tästä syystä Lähi-idän, Aasian, Etelä-Amerikan kuin Skandinaaviankin pakanauskonnoissa on löydettävissä monia samankaltaisuuksia. Moderni naturalistinen elämänkatsomus – evoluutioteorian kannattaminen ei sinänsä tuonut mitään uutta elämänkatsomuksiin. Maailman synnyn sekava alkumyllerrys on havaittavissa muun muassa hindulaisuudessa ja mayojen myyteissä, kehittyvä elämä taas löytyy esimerkiksi Koraanista:

Suura 71:14 Totisesti, Hänhän on luonut teidät eri vaiheiden kautta.

Kehitysoppi on siis vain uudelleen kasattu kyhäelmä jälleensyntymisoppia ja alkukantaista animalismia (jumaluus luonnossa). Kehitysoppi vääristelee myös tästä syystä räikeästi tieteellistä tutkimusta. Siksi kristityn tulee hylätä kyseinen totuuden irvikuva, vaikka luopiokirkot ovatkin sallineet sen nihilistisen jalan ovensa väliin.

[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Teosofia

[2] http://freemasonry.bcy.ca/biography/darwin_e/darwin_e.html

7 väärää tieteellistä väittämää

title _ thinking

Artikkelisarja sisältää seitsemän yleistä tieteen nimissä esitettyä väittämää, joita tarkastellaan kutakin luonnontieteellisten havaintojen valossa. Jos Richard Dawkins pyrkii kirjallaan Jumalharha tekemään jumaluskoisista ateisteja, pyrkii tämä artikkelisarja saada lukijan ajattelemaan ja päättelemään ihan itse.

  1. Luonnontiede ei tarvitse Jumalaa
  2. Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä
  3. Elämä syntyi elottomasta
  4. Evoluutio on kehittänyt luonnon monimuotoisuuden
  5. Samanlainen geeniperimä on todiste yhteisestä esi-isästä
  6. Evoluutioteoria pyrkii tieteelliseen käsitykseen
  7. Jumalan olemassaololle ei ole järkeviä perusteita

Viisi faktaa Euroopan unionista

Näin eduskuntavaalien alla on hyvä muistutella mieleen faktoja Euroopan unionista ja sopimuksista, joihin Suomen valtio on sitoutunut. Jos mielestäsi hyvinvoinnilla, taloudellisella vakaudella, demokratian ja sananvapauden toteutumisella tai suomalaisen kulttuurin ja arvojen säilymisellä on painoarvoa tulevaisuuden politiikassa, tulee sinun olla tietoinen seuraavassa esitetyistä faktoista.

Fakta 1: EU:ssa jäsenvaltio ei ole itsenäinen

Useimmille EU:n perussopimukset ovat täysin tuntemattomia, vaikka ne määrittelevät yhteiskuntaa siinä missä Suomen perustuslakikin. Lissabonin sopimus 2007/ C306/ 01/ artikla 2b:

Jäsenvaltiot sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Tätä varten neuvosto hyväksyy toimenpiteitä, erityisesti näiden politiikkojen laajat suuntaviivat.

Artikla 61b:

Eurooppa-neuvosto määrittelee lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

EU:n sopimukset ja yhtenäistämispolitiikka velvottavat jäsenmaita sisällyttämään EU-direktiivit aihepiiristä huolimatta kansalliseen lakiin. Tämän johdosta Eduskunta on joutunut hyväksymään kyseenalaisia lakeja, kuten urkintalain Lex Nokia. EU:n perussopimusten mukaan jäsenvaltio saa sanktioita, mikäli ei sisällytä direktiivejä lainsäädäntöön. Euroopan Komission lausumassa todetaan:

Tätä varten jäsenvaltiot luovuttavat unionille osan suvereniteetistaan ja antavat sen toimielimille valtuudet antaa säädöksiä (asetuksia, direktiivejä, päätöksiä), jotka ovat kansalliseen oikeuteen nähden ensisijaisia.

Koska EU:n perussopimukset ovat ristiriitaisia Suomen perustuslakiin nähden, lisättiin vuonna 2011 1. pykälään “Suomi on Euroopan unionin jäsen”, korvaamaan itsenäisyyden ja primaari(EU)-sekundääri(jäsenvaltio)-oikeuden ristiriidan.

Fakta 2: EU:n valtarakenne on epädemokraattinen

Koska EU:n lainsäädäntö on jäsenvaltioiden yläpuolella, on syytä tarkastella unionin valtarakennetta. Ensinnäkin Suomen väestö kattaa 1% EU:n kokonaisväestöstä, joten voi ymmärtää vaikutusmahdollisuuksien olevan sen mukaiset. Lisäksi kansan valitsemalta Euroopan Parlamentilta puuttuu lakialoiteoikeus ja se on vain neuvoa-antava elin valtarakenteessa. Todellinen päätösvalta on Komissiolla ja Neuvostolla, jotka yhdessä EKP:n ja tuomioistuimen kanssa toimivat irrallaan hallituksista, valitsevat itse seuraajansa kansalta tuntemattomin perustein sekä salaavat kirjanpitonsa ja päätöksentekonsa julkisuudelta vetoamalla “EU:n toimintakulttuuriin”. Sven-Olof Jakobsson kirjoittaa kirjassa Salainen asiakirja no1:

EU-parlamentti, eli Eduskunta, on käsittämätön määrä edustajia ilman päätösvaltaa. Se on vain Komission neuvoa-antava elin. Komissio, eli Hallitus, on epädemokraattisesti valittu suvereeni vallankäyttäjä jota parlamentti ei voi erottaa. Eli, EU-valtion rakenne on täsmälleen kopio vanhan Neuvostoliiton Duumasta. Perustuslain myötä (=Lissabon 2009) tulee EU:sta juridinen henkilö, Supervaltio, joka päättää muiden maiden kohtaloista enemmistöpäätöksin.

EU:n primaarioikeus ja valtarakenne ovat erittäin ristiriidassa Suomen perustuslain 2. pykälään “Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Fakta 3: EU-sopimukset luovat taloudellista epävakautta ja velkaannuttavat valtiota

EU:n sopimus perustuslaista 2005/ artikla 181/ 1 (vanha artikla 100/EY):

Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljempänä “kansalliset keskuspankit”, unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia.

Vuonna 1992 voimaan astuneessa Maastrichtin sopimuksessa kiellettiin valtioiden suora keskuspankkirahoitus, jonka seurauksena unionijäsenvaltioilta kumottiin oikeus luoda ja kontrolloida rahaa. Tämä vähensi merkittävästi valtioiden autonomiaa ja keskuspankkirahoituksen välikädeksi tulivat liikepankit, joilta valtiot joutuvat lainaamaan rahaa velkana. Vanhaan malliin rahan määrää säädeltiin talouskasvun mukaan, nykyisin sen määrää luoton kysyntä, mikä taas aiheuttaa taloudellista epävakautta. Suomi liittyi Maastrichtin sopimukseen unionijäsenyyden myötä vuonna 1995, jonka jälkeen valtio on velkaantunut kiihtyvällä vauhdilla. Velan lisääntyessä pelkkä velkojen korkojen määrä on noussut niin suureksi, että sitä maksetaan vuodessa lähes yhtä paljon (2,2 mrd.) kuin millä rahoitetaan Suomen sotilaallista maanpuolustusta (2,4 mrd.) – turhaa rahaa. Velkojen ja maksettavan korkojen määrän alati noustessa julkista taloutta ja palveluita joudutaan jatkuvasti leikkaamaan veroja korottamaan, eikä kyseinen politiikka voi kestää enää kauaa. Keskuspankkiiri Bernand Lietaer selittää pankkiuudistuksen luoman ongelman seuraavasti:

Kun pankki myöntää sinulle 100 000$ asuntolainan, se luo lainan pääoman, jonka voit käyttää ja joka alkaa kiertää taloudessa. Pankki kuitenkin vaatii, että maksat takaisin 200 000$ seuraavan 20 vuoden aikana, mutta se ei luo tätä toista 100 000$ – eli koron osuutta. Sen sijaan pankki lähettää sinut kovaan maailmaan taistelemaan kaikkia muita vastaan, jotta voit saada haltuusi sen puuttuvan 100 000$.

Velkaantuneita maita “auttava” Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarjoaa elvytyslainoja, jotka kuitenkin sitovat lainaehdoilla valtiot a) yhtiöittämään valtion laitoksia b) yksityistämään c) myymään yrityksiä ulkomaisille sijoittajille. Lopputuloksena on maita, jotka eivät itse omista mitään eikä kansalla ole itsemääräämisoikeutta. Petollinen talousjärjestelmä tulee kaatamaan Euroopan kansallisvaltiot lähivuosina, jonka jälkeen sen harvainvalta ottaa suvereenin vallan käsiinsä.

Fakta 4: Sosiaalidarwinistinen järjestelmä luo ja ylläpitää köyhyyttä valtaosalle

Itävaltalainen valtiotieteen tohtori Karl Steinhauser havainnollistaa kirjassaan EU – huomispäivän super-Neuvostoliitto vapaata kilpailua seuraavasti:

Asian selventämiseksi valitsen urheilulajin, jota pidetään erityisen raakana: nyrkkeilyn. Tässä kaikkea muuta kuin kainossa lajissa olisi esimerkiksi EU:n harjoittaman kaltainen tuhoamiskilpailu täysin poissa laskuista. Se tarkoittaisi nimittäin sitä, että nyrkkeilijä saisi iskeä vastustajaansa, kunnes tämä on kuollut. Kuinka tarpeellinen jopa tällaiselle raa’alle urheilulajille on heikomman suojelu, on nähtävissä myös nyrkkeilijöiden jaossa painoluokkiin. Niinpä nyrkkeilijöitä ei jaeta ainoastaan kärpäs-, höyhen-, kevyt-, bantami-, puoliraskas- ja raskassarjalaisiin, vaan jopa painoluokassa on omat maan-, Euroopan- ja maailmanmestarinsa. Erotuksena EU:n taloudelliselle tuhoamiskilpailulle, missä höyhensarjan yritys ei millään ammattisaralla voi voittaa mestaruutta, koska sen tyrmää jo ensimmäisessä yhteenotossa alan raskaansarjan yritys. Eikä vain tajuttomaksi vaan niin pahasti, ettei se enää toivu tajuttomuuden tilastaan.

Margrit Kennedy toteaa kirjassaan Interest Free Society, että kun kaikki raha luodaan velasta ja kun kaikesta velasta maksetaan korkoa, sen seurauksena ainoastaan yhteiskunnan rikkain 10% saa enemmän tuloja koronmaksusta kuin joutuu korkoa maksamaan. Köyhimmälle 80% väestöstä koron maksamisella on selvästi köyhdyttävä vaikutus. Keskuspankkiiri Bernand Lietaer havainnollistaa, kuinka darwinistinen järjestelmä on keinotekoinen:

Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta.. Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä.. Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä.

Fakta 5: Yhdentyvä Eurooppa – Troijan hevonen

Suomen perustuslakiin lisättiin vuonna 2011 94. ja 95. pykäliin lause

.. valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle..

Kaikesta päätellen tarkoitus ei ole jättää kehitystä “kauppayhteisön” tasolle. Euroopan Neuvoston perustamiskonferenssissa Haagissa kirjattiin vuonna 1949 seuraava ponsi (nr. 7):

Yhdistyneen Euroopan luomista tulee pitää tärkeänä askeleena kohti yhdistyneen maailman luomista.

Yhdentyvän Euroopan pääarkkitehti Jean Monnet hahmotteli muistiinpanoissaan samaan tapaan:

Ja itse Yhteisö on vain välietappi matkalla huomisen järjestettyyn maailmaan.

Yhdentyvän Euroopan tarkoitus ei ollut alkujaankaan toimia kauppayhteisönä, vaan luoda kansallisvaltiot korvaava supervaltio. Suunnitelma on jo niin pitkällä, että EU:lla on oma perustuslaki, ulkopolitiikka, ulkoministeri, valuutta, kansallislaulu ja lippu, jotka pienin askelin ovat korvaamassa kansallisia identiteettejä. Suunnitelma oli alusta alkaen taloudellis-poliittinen Troijan hevonen, jonka kehitys on mahdollistettu vain salaamalla tärkeimmät sopimukset ja esittämällä osatotuuksia niistä. Kehityksen mahdollistaviin tekijöihin liittyy organisaatiot, kuten Bilderberg-ryhmä, Trilateraalinen komissio, Yhdistyneet Kansakunnat ja Rooman klubi, joista voi lukea artikkelista Pyöreä pöytä – verhohallitusten verkosto. Koska EU on valheellisesti markkinoitu imperialistinen pyrkimys, joka ei todellisuudessa piittaa ihmisoikeuksista tai demokratiasta, on Suomen irtisanouduttava niin pian kuin mahdollista unionijäsenyydestä, eurovaluutasta ja niihin sitovista sopimuksista. Jatka artikkeliin Rooman valtakunnan uudelleen nousu.